Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920
Tervetuloa mukaan viettämään Suomi-neidon itsenäistymisvuosien 1917-20 satavuotisjuhlavuosia alkaen joulukuusta 2017 ja huipentuen lokakuuhun 2020! Tämän 34 kuukautta kestävän teemajuhlakauden aikana muistelemme nuoren valtiomme kolmevuotista kehittymistä kansalais/vapaussodan jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi: esimerkiksi siniristilippumme virallistettiin 1918, valtiomuodoksemme sovittiin 1919 vapaa tasavalta (ei pohjoismainen kuningaskunta tai sosialistinen neuvostotasavalta), ja valtiomme muodoksi kartalla vahvistettiin 1920 Tarton rauhassa kv. hyväksytyt kokonaisen Suomi-neidon luomumuodot (ei 87,5 %:n tynkämuodot).
Pidämme monin tavoin muistaen ja muistuttaen koko juhlavuosikauden ajan esillä noita Suomen ainoita rauhanomaisesti naapurien kesken neuvoteltuja valtionrajoja, jotka olivat virallisesti voimassa aina vuoteen 1947 saakka.*
Julkistamme tänään Kansalaisjuhlavaltuuskunnan ensimmäisen virallisen luonnoksen tulevasta SUOMI 100 % -juhlakolikosta (ks. kuva 2). Kuten historioitsija Ohto Manninen on osoittanut, Suomen itsenäistymispäivät ajoittuivat ajanjaksolle 6.12.1917 - 14.10.1920, mikä saa suunnittelijatiimin mielestä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä. Juhlakolikko pyritään saamaan lyötäväksi ja jakeluun hyvissä ajoin ennen Tarton rauhan 100-vuotisjuhlapäivää 14.10.2020, mahdollisesti loppuvuodesta 2018 tai alkuvuodesta 2019.
Juhlakolikosta voi tässä vaiheessa tehdä halutessaan blogikommenttien muodossa alustavia kannatusvarauksia, jotka eivät sido tilaukseen tms. velvoittalla tavalla, mutta voivat vaikuttaa kiinnostuksen osoituksina tuotantoonpanon aikatauluun. Myös juhlakolikon muotoiluun vaikuttaminen on mahdollista asiantuntevin tai mutu-vinkein. - Ensimmäisen juhlakolikkoluonnoksen kuva-aihe pohjaa asettelultaan ja eräiltä esitystekniikkapiirteiltään löyhästi loppusyksystä 2017 julkaistussa Suomi 100 -juhlarahassa käytettyihin ratkaisuihin kuitenkaan plagiointiin syyllistymättä - lue tarkemmin Suomi100-juhlarahasarjan täydennysteema: Tarton rauhan 1920 rajat.
Kansalaisjuhlavaltuuskunta päätti siis jatkaa syventäen vapaata Suomi100-keskustelua itsenäistymisvuosien 1917-20 teemasta ja antaa vapaaseen käyttöön uuden teemavuosilogon (kuva 1).
*) Itsenäisen Suomen ensimmäinen ja ainut rauhanomaisesti neuvoteltu rajasopimus on tosiaan Tarton rauha 1920. Rajoista oli 1917-20 erimielisyyttä sekä Ruotsin että Neuvosto-Venäjän kanssa. Kansainliiton siunauksella sovittiin, että Ahvenanmaa ja Petsamo kuuluvat Suomeen ja Repola ja Porajärvi Neuvosto-Venäjään. Viipurin läänin eli Karjalamme omistukseen ei puututtu, miksi olisi? - Ruotsi on pitänyt kiinni näistä 1920 sovituista rajoista hyväksyttyään ne 1921, mutta Venäjä ei, vaikka hyökkäämättömyyssopimuksessa 1932 itärajamme vielä erikseen vahvistettiin 'ikuiseksi'.
AIHEPIIRILINKKEJÄ JA TAUSTAA Suomi 100 % -teemakeskustelulle
Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917
Venäläismatruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa
Lenin masinoi kansalaissodan ja julisti 1.3.1918 "Suomen sosialistisen työväentasavallan"
Tarton rauha / Treaty of Tartu 1920
Тартуский мирный договор между РСФСР и Финляндией 1920 года
Tv-elokuva Tarton rauhanneuvotteluista 1920 Yle Areenassa
Suomen ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus 1932
Voiton päivän paraati syksyllä 1939 - Hitler-Stalin-yleisinternatsionaali
Совместный парад вермахта и РККА в Бресте
Mainilan laukaukset 26.11.1939
Kalastajasaarennon pienet vihreät miehet 28.11.1939
Stalin aloitti sodan ja julisti suur-Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan 1939
Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939 - 1944
- lain mukaisessa sotatilassa yhtäjaksoisesti 30.11.1939 - 26.9.1947
- matkustajakone Kalevan pudotus välirauhakesänä 1940
420 000 maansisäistä pakolaista - edes rauhannobelisti Ahtisaarella ei vieläkään kotiinpaluuoikeutta!
Suomineidon kipeät leikkaukset/amputaatio 1940 - 47
vrt. Kuusisen/Stalinin Suur-Suomi 1939 - 1991?
Neuvostopartisaanien tyypillisiä sankaritekoja
Kenraali Adolf Ehrnrooth 2003: "Oikeat rajat pitäisi palauttaa"
Lisää yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomumuodoista ilman rihmankiertämää ennen Molotov - Ribbentrop -liittouman joukkoahdistelua, pakkosilvontaa ja kipeitä amputointeja karttakuvineen ja taustalinkkeineen: Karttoja-1921-42.
- Psst! Jo SUOMI 100 % -juhlakolikkoa odoteltaessa voimmekin muistaa ja muistuttaa asiasta eri tavoin, esimerkiksi kantamalla rinnassa kokonaista Suomea esittäviä hopeisia Alkuperäinen Suomineito -pinssejä ja riipuksia (kuva 3).
P.S. Suomi 100 % -teemavuosien 2017-20 alustavaan ohjelmaan lisäksi lokakuuksi 2020 kaavailtu kultaisen Alkuperäinen Suomineito -palkintopinssin/riipuksen myöntäminen jollekulle ansiokkaalle merkittävälle ulostulotoimijalle Tarton rauhan 1920 yleisen tunnettuuden parantamiseksi. Täysikultaisen Alkuperäinen Suomineito -pinssin on tiedetty olleen aiemmin vain Tarton rauha ry:n edesmenneellä kunniapuheenjohtajalla dosentti Martti Siiralalla.
LUE MYÖS:
Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 - 14.10.1920 kuvasto
"Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)
Jatkosodasta ei tosiaankaan olla ylpeitä. Koetaan häpeälliseksi liittoutua Hitlerin Saksan kanssa ja hyökätä vieraaseen maahan, Mieluummin muistellaan talvisotaa.
Tarja Halonenkin yritti Ranskan-puheessa syöttää heille "erillisota"-propagangaa, mutta kyllä siellä tiedetään, että Suomi oli Ranskan vihollinen ja Natsi-Saksan liittolainen 2. maailmansodassa.
Ei 1918 sisällissodastamme mitään rauhansopimusta tehty, kuten ei sisällissodista yleensäkään. Toinen osapuoli eli punaiset vain hävisi.
Ensimmäinen sisällissotamme Nuijasota käytiin 1596-97. Sekin päättyi ilman rauhansopimusta. Kapinalliset murskattiin.
Kuka on päättänyt, että Suomen 100-v juhla jatkuu vuoteen 1920 asti? Ei eduskunta eikä hallitus ainakaan. Suomen Rahapajako?
Eihän Tarton rauhalla ole enää mitään merkitystä, se lakkasi olemasta voimassa jo 1940.
Kyllä nykyisin voimassa oleva rauhansopimus, Pariisin rauha 1947 solmittiin täysin rauhanomaisesti Suomen ja liittotuneiden kesken. Sotatoimet Suomen ja liittoutuneiden välillä olivat loppuneet jo 1944.
Rajamme ovat kansainvälisesti tunnustetut ja Suomi vakuutti Euroopan unioniin liittyessään 1995, ettei sillä ole ratkaisemattomia rajakysymyksiä.
Pariisin rauhansopimus toteaa mm:
"Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen;
katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta"
Suomen revanssi koitti 1941 kun yhdessä Natsi-Saksan kanssa hyökättiin itänaapuriin. Suomi valtasikin talvisodassa menetetyt alueet ja Itä-Karjalan Äänisjärveä-Syväriä myöten. Toteutui ns. Suur-Suomi.
Tarton rauhaa kutsuttiin oikeistopiireissä "häpeärauhaksi", koska Suomi ei saanut Itä-Karjalaa.
Valtauksiamme ei kuitenkaan onnistuttu pitämään kun liittolaisemme Natsi-Saksa hävisi maailmansodan ja sen liittolaiset, Suomikin sen myötä. Saatiin 63.000 sankarivainajaa lisää.
Jatkosota ei tietenkään perustunut Molotov-Ribberntrop -sopimukseen. Sopimuksessa ei nimittäin sovittu, että Saksa ja Suomi saavat hyökätä Neuvostoliittoon. MR-sopimus lakkasi olemasta sillä hetkellä kun Saksa hyökkäsi NL:oon 22.6.1941.
Suomen hallitus muka liitti osan 1941 valtaamastaan alueesta Suomen valtioon. Unohtui vain kysyä asiaa toiselta 13.3.1940 rauhansopimuksen osapuolelta!
Huvittavaa, ettei Suomi Pariisin rauhanneuvotteluissa edes ottanut esiin moista "liitosta". Se unohdettiin vähin äänin. Suomi sai Pariisissa 1947 pitää vuonna 1940 sovitut rajat, vain Petsamon itänaapuri palautti itselleen.
Jatkosota muuttui Suomen puolustussodaksi vasta 9.6.1944. Sitä ennen oli Suomen hyökkäysvaihe 1941-42 ja asemasotavaihe 1942-9.6.1944. NL:N kesän 1944 hyökkäys ei kuitenkaan ulottunut Suomen puolelle rajaa, sen joukot vapauttivat vain omat alueensa.
Talvisodan ja jatkosodan välillä oli vuoden ja kolmen kuukauden välirauha, jolloin Suomen ja NL:n välillä oli diplomaattisuhteet.
Kommentoi 42 kommenttia