Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920
-
Kuva 1. Kansalaisjuhlavaltuuskunta päätti jatkaa syventäen vapaata Suomi100-keskustelua itsenäistymisvuosien 1917-20 teemasta ja antaa vapaaseen käyttöön tämän uuden logon (juhlakolikko suurempana kuvassa 2) -
Kuva 2. Ensimmäinen virallinen luonnos tulevan SUOMI 100 % -juhlakolikon kuvapuolesta. - Millainen sen Sinun mielestäsi tulisi olla? -
Kuva 3. Jo SUOMI 100 % -juhlakolikkoa odoteltaessa voimme muistaa ja muistuttaa esimerkiksi kantamalla rinnassa hopeisia Alkuperäinen Suomineito -pinssejä ja riipuksia.
Tervetuloa mukaan viettämään Suomi-neidon itsenäistymisvuosien 1917-20 satavuotisjuhlavuosia alkaen joulukuusta 2017 ja huipentuen lokakuuhun 2020! Tämän 34 kuukautta kestävän teemajuhlakauden aikana muistelemme nuoren valtiomme kolmevuotista kehittymistä kansalais/vapaussodan jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi: esimerkiksi siniristilippumme virallistettiin 1918, valtiomuodoksemme sovittiin 1919 vapaa tasavalta (ei pohjoismainen kuningaskunta tai sosialistinen neuvostotasavalta), ja valtiomme muodoksi kartalla vahvistettiin 1920 Tarton rauhassa kv. hyväksytyt kokonaisen Suomi-neidon luomumuodot (ei 87,5 %:n tynkämuodot).
Pidämme monin tavoin muistaen ja muistuttaen koko juhlavuosikauden ajan esillä noita Suomen ainoita rauhanomaisesti naapurien kesken neuvoteltuja valtionrajoja, jotka olivat virallisesti voimassa aina vuoteen 1947 saakka.*
Julkistamme tänään Kansalaisjuhlavaltuuskunnan ensimmäisen virallisen luonnoksen tulevasta SUOMI 100 % -juhlakolikosta (ks. kuva 2). Kuten historioitsija Ohto Manninen on osoittanut, Suomen itsenäistymispäivät ajoittuivat ajanjaksolle 6.12.1917 - 14.10.1920, mikä saa suunnittelijatiimin mielestä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä. Juhlakolikko pyritään saamaan lyötäväksi ja jakeluun hyvissä ajoin ennen Tarton rauhan 100-vuotisjuhlapäivää 14.10.2020, mahdollisesti loppuvuodesta 2018 tai alkuvuodesta 2019.
Juhlakolikosta voi tässä vaiheessa tehdä halutessaan blogikommenttien muodossa alustavia kannatusvarauksia, jotka eivät sido tilaukseen tms. velvoittalla tavalla, mutta voivat vaikuttaa kiinnostuksen osoituksina tuotantoonpanon aikatauluun. Myös juhlakolikon muotoiluun vaikuttaminen on mahdollista asiantuntevin tai mutu-vinkein. - Ensimmäisen juhlakolikkoluonnoksen kuva-aihe pohjaa asettelultaan ja eräiltä esitystekniikkapiirteiltään löyhästi loppusyksystä 2017 julkaistussa Suomi 100 -juhlarahassa käytettyihin ratkaisuihin kuitenkaan plagiointiin syyllistymättä - lue tarkemmin Suomi100-juhlarahasarjan täydennysteema: Tarton rauhan 1920 rajat.
Kansalaisjuhlavaltuuskunta päätti siis jatkaa syventäen vapaata Suomi100-keskustelua itsenäistymisvuosien 1917-20 teemasta ja antaa vapaaseen käyttöön uuden teemavuosilogon (kuva 1).
*) Itsenäisen Suomen ensimmäinen ja ainut rauhanomaisesti neuvoteltu rajasopimus on tosiaan Tarton rauha 1920. Rajoista oli 1917-20 erimielisyyttä sekä Ruotsin että Neuvosto-Venäjän kanssa. Kansainliiton siunauksella sovittiin, että Ahvenanmaa ja Petsamo kuuluvat Suomeen ja Repola ja Porajärvi Neuvosto-Venäjään. Viipurin läänin eli Karjalamme omistukseen ei puututtu, miksi olisi? - Ruotsi on pitänyt kiinni näistä 1920 sovituista rajoista hyväksyttyään ne 1921, mutta Venäjä ei, vaikka hyökkäämättömyyssopimuksessa 1932 itärajamme vielä erikseen vahvistettiin 'ikuiseksi'.
AIHEPIIRILINKKEJÄ JA TAUSTAA Suomi 100 % -teemakeskustelulle
Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917
Venäläismatruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa
Lenin masinoi kansalaissodan ja julisti 1.3.1918 "Suomen sosialistisen työväentasavallan"
Tarton rauha / Treaty of Tartu 1920
Тартуский мирный договор между РСФСР и Финляндией 1920 года
Tv-elokuva Tarton rauhanneuvotteluista 1920 Yle Areenassa
Suomen ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus 1932
Voiton päivän paraati syksyllä 1939 - Hitler-Stalin-yleisinternatsionaali
Совместный парад вермахта и РККА в Бресте
Mainilan laukaukset 26.11.1939
Kalastajasaarennon pienet vihreät miehet 28.11.1939
Stalin aloitti sodan ja julisti suur-Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan 1939
Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939 - 1944
- lain mukaisessa sotatilassa yhtäjaksoisesti 30.11.1939 - 26.9.1947
- matkustajakone Kalevan pudotus välirauhakesänä 1940
420 000 maansisäistä pakolaista - edes rauhannobelisti Ahtisaarella ei vieläkään kotiinpaluuoikeutta!
Suomineidon kipeät leikkaukset/amputaatio 1940 - 47
vrt. Kuusisen/Stalinin Suur-Suomi 1939 - 1991?
Neuvostopartisaanien tyypillisiä sankaritekoja
Kenraali Adolf Ehrnrooth 2003: "Oikeat rajat pitäisi palauttaa"
Lisää yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomumuodoista ilman rihmankiertämää ennen Molotov - Ribbentrop -liittouman joukkoahdistelua, pakkosilvontaa ja kipeitä amputointeja karttakuvineen ja taustalinkkeineen: Karttoja-1921-42.
- Psst! Jo SUOMI 100 % -juhlakolikkoa odoteltaessa voimmekin muistaa ja muistuttaa asiasta eri tavoin, esimerkiksi kantamalla rinnassa kokonaista Suomea esittäviä hopeisia Alkuperäinen Suomineito -pinssejä ja riipuksia (kuva 3).
P.S. Suomi 100 % -teemavuosien 2017-20 alustavaan ohjelmaan lisäksi lokakuuksi 2020 kaavailtu kultaisen Alkuperäinen Suomineito -palkintopinssin/riipuksen myöntäminen jollekulle ansiokkaalle merkittävälle ulostulotoimijalle Tarton rauhan 1920 yleisen tunnettuuden parantamiseksi. Täysikultaisen Alkuperäinen Suomineito -pinssin on tiedetty olleen aiemmin vain Tarton rauha ry:n edesmenneellä kunniapuheenjohtajalla dosentti Martti Siiralalla.
LUE MYÖS:
Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 - 14.10.1920 kuvasto
"Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)
Siitä vaan mukaan ja matkaan mm. vaikuttamaan tulevan Suomi100%-juhlakolikon muotoiluun! Tälle sivulle on koottu Suomi100-juhlavuoden ja itsenäistymiskehitystä 1917-20 syventäen tarkastelevan SUOMI 100 % -teemavuoden 2017-2020 kansalaiskeskustelun tueksi tausta-aineistoa Suomi-neidon historian vaiheista, mm. muutamia korkearesoluutioisia karttoja ajalta 1921-42 > http://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42
Suomen itsenäistymispäivät ajoittuivat suunnilleen ajanjaksolle 6.12.1917 - 14.10.1920 Ohto Mannisenkin mukaan. Timo Uotila muistuttaa. että Suomineitoa onnisti Pietarissa viikolleen sata vuotta sitten http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu... Kolmevuotista kehittymistä kansalais/vapaussodan jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi voisi seurata geopolitiikkanäkökulmasta vuosikausien valintoina pohjoismainen kuningaskunta / neuvosto(kansan)tasavalta / oikea tasavalta.
Onni onnettomuudessahan se "vilpitön" muodollinen tunnustus tietysti oli, mutta itsenäisyys ei tosiaankaan tullut julistamalla yhdessä päivässä. Ei julistuksen jälkeen eikä sen tunnustamisen 31.12.1917, jonka taustalla oli vallankaappauskäsky ja Leninin 1.3.1918 julistama nimikin tulevalle neuvosto-Suomelle, 'Suomen sosialistinen työväentasavalta'. Rankan prosessin jälkeen 1917-20 vasta koitti täysi itsenäisyys. Ketunhäntäkauppiaat Lenin ja Stalin suomalaisvahvistuksineen ja ilman panivat pitkään vastaan vielä kapinan epäonnistuttuakin ja suostuivat rauhaan ja rajasopimukseen lopulta 1920. (Stalin tosin hautoi revanssia 1930-luvulle asti ja lähti anschluss-sotaan marraskuussa 1939 ja sen osin epäonnistuttua Suomen loppuunvaltaussotaan kesäkuussa 1941).
Siniristilippu virallistettiin 1918, valtiomuodoksi sovittiin 1919 tasavalta, ja valtion muodoksi kartalla vahvistettiin 1920 Tarton rauhassa kv. hyväksytyt Suomi-neidon luomumuodot. Kansalaisjuhlatoimikunta päättikin täten jatkaa syventäen vapaata Suomi100-keskustelua itsenäistymisvuosien 1917-20 teemasta ja antaa vapaaseen käyttöön uuden teemavuosilogon (kuva 2)
Käyttävätköhän Muistovuosi-hankkeen Timonen et consortes myös itäisen Ukrainan tämänhetkisestä sodasta termiä 'sisällissota' samoin kuin Suomen 1918 sodasta? Sisällispolitiikan keinoinko Krimin hallintakin siirtyi ukrainalaisille ei kun venäläisille itselleen? - Tottahan on, tai ainakin pravdaa, että mikään ulkovalta ei ole mukana itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi aseistajana tai pieniä jonkinvärisiä vapauttajia veljesmaahan soluttaneena... ;)
Kaija Kelhu kysyy ansiokkaassa blogissaan: Itsenäisyyssota, vapaussota, vaiko sisällissota? Mitä mieltä olette?
- Tässä yksi perusteltu epävirallinen nimi: Suomen itsenäistymissota 1918.
Tällä viittaan Suomen itsenäistymisvuosien 1917-1920 (vrt. Ohto Manninen) avoimesti sotaiseen ajanjaksoon, joka kyllä kokonaisuudessaankin oli epävakaata ja suuntaa hakevaa ei-rauhan aikaa sisällis- ja geopoliittisine piirteineen itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917 (tai lokakuun vallankumouksesta 7.11.1917) alkaen aina Tarton rauhansopimuksen allekirjoitamiseen 14.10.1920. > http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248608-itse...
- Sitten Wirallinen totuus ('Eto Pravda'):
Valtioneuvoston kanslian muistovuosi-hankkeen (kuin myös Suomi 100 -hankkeen) pääsihteeri Pekka Timonen käyttää vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota: "Myös muistovuoteen liittyvissä asiakirjoissa puhutaan sisällissodasta. Ja laajemmin tietenkin myös vuoden 1918 tapahtumista, jos koko vuotta ajatellaan. Tämä on tietenkin asia, johon ihmiset voivat vapaasti ottaa näkemyksiä, eihän sellaista voi säätää. Mutta sisällissota on se, jota valtioneuvoston kanslia käyttää... Kyllä se linjaus on mietitty ihan tätä vuotta varten kun siitä on nyt sata vuotta. Meillähän on tämä muistovuosi-hanke, jossa tätä on vähän linjattu. Tämä on itsenäisen Suomen historian traagisin ja ristiriitaisin tapahtuma. On tärkeää, että sitä muistetaan." http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...
- Onneksi Wiralliseen lausumaan sisältyy sanat 'ihmiset voivat myös muita termejä käyttää ja niitä perustella, eihän sille ole mitään sääntöjä'.
Jos ulkovallat eivät olisi olleet mukana merkittävästi, olisi kyse ollut selkeästi sisällissodasta. Lenin(+Stalin) määräsi kapinan alkavaksi ja aseisti sitä ja jopa tunnusti muodollisesti itsenäisyyden liittääkseen näin Suomen Sosialistisen Työväentasavallan (Leninin päättämä nimi) emämaahan Neuvosto-Venäjään.
Sodan osapuolilla on usein yksipuolisia näkemyksiä, Jos kysyy esimerkiksi itäisen Ukrainan sodan osapuolilta, voi joku sotaisa sudeettivenäläinen tai rajan yli hiippaillut suuri ja mahtava vihreä vapauttaja olla vaikka sitäkin mieltä, että sisällissotaahan sielläkin käydään. ;)
Tulkintaahan tämä termien valinta ja logomakia aina on, mutta jotain voisi päätellä näistäkin linkeistä:
- Venäläismatruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa samana päivänä kuin Talvipalatsi vallattiin 7.11.1917 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot
- Lenin aseisti/masinoi kansalaissodan ja julisti 1.3.1918 "Suomen sosialistisen työväentasavallan" sanellen punakapinallistemme selvänä johtohahmona https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...
The Christian Science Monitorin mukaan Suomalaiset eivät ole ylpeitä jatkosodasta. Suomi oli lainmukaisessa sotatilassa 30.11.1939 - 26.9.1947 yhtäjaksoisesti, ks. www.tpk.fi/...> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248715-a...
Jatkosodasta ei tosiaankaan olla ylpeitä. Koetaan häpeälliseksi liittoutua Hitlerin Saksan kanssa ja hyökätä vieraaseen maahan, Mieluummin muistellaan talvisotaa.
Tarja Halonenkin yritti Ranskan-puheessa syöttää heille "erillisota"-propagangaa, mutta kyllä siellä tiedetään, että Suomi oli Ranskan vihollinen ja Natsi-Saksan liittolainen 2. maailmansodassa.
'Sisällissodan' 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän kanssa ja välirauhasopimuksen 13.8.1920 merkittävänä mediaosapuolena oli Venäjän Kommunistisen Puolueen Suomalaisten Järjestöjen Keskus-Toimisto. - Onko vaikutuksia sodasta käytävään nimikeskusteluun?> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248774-s...
Ei 1918 sisällissodastamme mitään rauhansopimusta tehty, kuten ei sisällissodista yleensäkään. Toinen osapuoli eli punaiset vain hävisi.
Ensimmäinen sisällissotamme Nuijasota käytiin 1596-97. Sekin päättyi ilman rauhansopimusta. Kapinalliset murskattiin.
Tarton rauha 1920 oli Suomen ja Venäjän välinen sopimusjärjestely, jossa sovittiin maiden väliset rajat ja monet muut Suomen eroamisesta johtuneet asiat, kuten se, ettei Suomen Sosialistinen Työväentasavalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen... enää yritä aseellisesti palata valtaan Suomen alueella https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a.... joka määriteltiin 1920 pysyvästi tarkoin rajalinjoin. Tarton rauhansopimuksessa Suomi-neito sai lailliset ja edelleenkin ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, mihin tämänkin keskustelun on väistämättä jossain vaiheessa ennen satavuotisjuhlapäivää 14.10.2020 kiinnitettävä huomio, ks. lähemmin yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankertämää ennen Molotov-Ribbentrop-liittouman joukkoahdisteluja ja pakkosilvontaa luvattomine amputointeineen 1939-44 https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42
Kuka on päättänyt, että Suomen 100-v juhla jatkuu vuoteen 1920 asti? Ei eduskunta eikä hallitus ainakaan. Suomen Rahapajako?
Eihän Tarton rauhalla ole enää mitään merkitystä, se lakkasi olemasta voimassa jo 1940.
Mutta on edelleen ainut Suomen rauhanomaisesti naapurin kanssa sopima ja kv. tunnustettu rajasopimus, Paasikiven neuvottelemat luomurajat.
Teemajuhlavuosien 2017-20 asettamisesta päätti laillinen kansanjuhlavaltuuskunta, jonka suunnittelijatiimi vastaa myös tuost juhlakolikon ekasta luonnoksesta. Tykkäätkö?
Kyllä nykyisin voimassa oleva rauhansopimus, Pariisin rauha 1947 solmittiin täysin rauhanomaisesti Suomen ja liittotuneiden kesken. Sotatoimet Suomen ja liittoutuneiden välillä olivat loppuneet jo 1944.
Rajamme ovat kansainvälisesti tunnustetut ja Suomi vakuutti Euroopan unioniin liittyessään 1995, ettei sillä ole ratkaisemattomia rajakysymyksiä.
Pariisin rauhansopimus toteaa mm:
"Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen;
katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta"
Höpsönpöpsön ja LOL!! Neuvostopropagandaa syötät! Hitlerin kanssa liittoutunut Stalin ryösti aseellisesti ja kv. oikeutta vastaan sen minkä onnistui ryöstämään 1939-40 ja hyökkäsi sitten revanssina 1941 saadakseen loput.
Ei siinä suomalaisilta kysytty haluatteko luovuttaa vapaaehtoisesti maanne itäfasistisille maahantunkeutujille 1940 tai 1944 tai edes 1947, kun ryöstösaalis Stalinin saneluun taipuneiden kesken julistettiin de facto ryöstäjän omaisuudeksi, ks. Koulukarttaa korjattiin talvisodan jälkeen - luovutetut alueet jäivät Suomeen http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...
Tarton rauhansopimuksessa 1920 Suomi-neito sai lailliset kv. hyväksytyt ja ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, ks. lähemmin yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankertämää ennen Molotov-Ribbentrop-liittouman joukkoahdisteluja ja pakkosilvontaa luvattomine amputointeineen 1939-44 https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42
Suomen revanssi koitti 1941 kun yhdessä Natsi-Saksan kanssa hyökättiin itänaapuriin. Suomi valtasikin talvisodassa menetetyt alueet ja Itä-Karjalan Äänisjärveä-Syväriä myöten. Toteutui ns. Suur-Suomi.
Tarton rauhaa kutsuttiin oikeistopiireissä "häpeärauhaksi", koska Suomi ei saanut Itä-Karjalaa.
Valtauksiamme ei kuitenkaan onnistuttu pitämään kun liittolaisemme Natsi-Saksa hävisi maailmansodan ja sen liittolaiset, Suomikin sen myötä. Saatiin 63.000 sankarivainajaa lisää.
Molotov-Ribbentrop-liittouman itäfasistinen osapuoli Neuvostoliitto aloitti myös jatkosodan pommittaen suomalaisia laivoja ja kaupunkeja 22.-25.6.1941, ja Suomi aloitti puolustussotatoimet heinäkuussa, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Sota_alkaa
On hyvä muistaa myös, että Suomi ei koskaan liittänyt omaan alueeseensa jatkosodan aikana miehittämäänsä Itä-Karjalaa, vaikka omat lailliset alueet palautettiinkin niiden vapauttamisen jälkeen 6.12.1941. Itänaapurimme liitti aina laittomasti miehittämänsä naapurimaiden alueet itsensä osaksi, mm. 1939-40 Hitlerin liittolaisena ryöstämänsä Itä-Puolan, Baltian maat ja Suomen Karjalan ("Viipuri, vanha venäläinen kaupunki").
Kyseessä oli siis itse asiassa Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-44. Sotatilan ollessa päällä ns. välirauhan 1940-41 aikana elämä ei ollut rauhaisaa. Neuvostoliitto uhkasi itsenäisyyttämme koko ajan ja miehitti Hankoniemeä ja Viipurin lääniä, ja ampui kesällä 1940 Viroa miehittäessään alas suomalaisen matkustajakone Kalevan. Suomi oli lainmukaisessa sotatilassa Molo-Ribbe-liittouman hyökkäyksen jälkeen yhtäjaksoisesti marraskuun lopusta 1939 syyskuuhun 1947 - jatkosota perustui Molotov-Ribbentrop -sopimukseen, eli Neuvostoliitto hyökkäsi 1941 Suomeen kun ei onnistunut saamaan Hitlerin kanssa sovitusti koko maatamme haltuunsa vielä 1940.
- Suomella ei ole sodissamme anteeksipyydeltävää tai hävettävää, Suomea ei koskaan miehitetty (Karjalaa ja Petsamoa ym. lukuunottamatta) eikä alueellemme 1941 kutsuttujen saksalaisaseveljien sallittu kohdistaa juutalaisväestöömme ja -maanpuolustajiimme minkäänlaista sortoa., ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248715-a...
Olimme ensimminen ja ainut Molo-Ribbe-liittouman uhrikansakunta, joka pani vakavissaan vastaan ja puolustautui. Puolalle se tosin olisi ollut tosi hankalaa, kun Hitler hyökkäsi lännestä ja Stalin idästä löi puukon veljeskansan selkään. Saaliinjako ja yhteinen voitonpäivän paraati Puolassa syyskuussa 1939 ei avannut kaikkien silmiä. Baltian maat suostuivat yya:han Stalinin kanssa, ja Tanska ja Norja antoivat pahalle pikkusormen ja antautuivat miehitykseen nimellisen pyristelyn jälkeen. Pieni pohjoinen 'gallialaiskylä' saattoi loppupelejä ajatellen vaikuttaa merkittävästi koko Euroopan kohtaloon ollessaan se ensimmäinen vähäväkinen tyhmänrohkea kansakunta, joka asettui vakavastiotettavaan aseelliseen vastarintaan stalinilaisfasistisen imperialistiallianssin sopimaa maahantunkeutumista vastaan jo 1939-40 eli ensimmäisenä kaikista Hitler-Stalin-liiton totalitarismin hyökkäyssodan uhreista. Mietitäänpä millaiset käänteet ja valinnat olisivat sittemmin muokanneet historiaa ja maailmansodan lopputulemaa, jos Suomineito ei olisi alkuunkaan puolustautunut joukkoahdisteluja vast...
ks. KIITOS Спасибо 1939-45 Euroopan pelastamisesta! http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244966-k...
Jatkosota ei tietenkään perustunut Molotov-Ribberntrop -sopimukseen. Sopimuksessa ei nimittäin sovittu, että Saksa ja Suomi saavat hyökätä Neuvostoliittoon. MR-sopimus lakkasi olemasta sillä hetkellä kun Saksa hyökkäsi NL:oon 22.6.1941.
Suomen hallitus muka liitti osan 1941 valtaamastaan alueesta Suomen valtioon. Unohtui vain kysyä asiaa toiselta 13.3.1940 rauhansopimuksen osapuolelta!
Huvittavaa, ettei Suomi Pariisin rauhanneuvotteluissa edes ottanut esiin moista "liitosta". Se unohdettiin vähin äänin. Suomi sai Pariisissa 1947 pitää vuonna 1940 sovitut rajat, vain Petsamon itänaapuri palautti itselleen.
Jatkosota muuttui Suomen puolustussodaksi vasta 9.6.1944. Sitä ennen oli Suomen hyökkäysvaihe 1941-42 ja asemasotavaihe 1942-9.6.1944. NL:N kesän 1944 hyökkäys ei kuitenkaan ulottunut Suomen puolelle rajaa, sen joukot vapauttivat vain omat alueensa.
Talvisodan ja jatkosodan välillä oli vuoden ja kolmen kuukauden välirauha, jolloin Suomen ja NL:n välillä oli diplomaattisuhteet.
Talvisodan ja jatkosodan välillä oli vuoden ja kolmen kuukauden "välirauha", jolloin NL miejhitti laittoman hyökkäyssotansa jäljiltä etnisesti puhdistettua Viipurin lääniä ja Hankoniemeä alati uhkaavilla sotavoimillaan revanssi valmistellen, ja Suomen ja NL:n välillä oli diplomaattisuhteet, jotka näkyivät mm. siten että NL ampui kesällä 1940 Viroa miehittäessään alas suoamlaisen siviililentokone Kalevan.
Että sillai. Suomi oli lainmukaisessa sotatilassa Molo-Ribbe-liittouman hyökkäyksen jälkeen yhtäjaksoisesti marraskuun lopusta 1939 syyskuuhun 1947 http://www.tpk.fi/ahtisaari/fin/instituutio/mannin... - jatkosota perustui Molotov-Ribbentrop -sopimukseen, eli Neuvostoliitto hyökkäsi 1941 Suomeen kun ei onnistunut saamaan Hitlerin kanssa sovitusti koko maatamme haltuunsa vielä 1940. Talvi- ja jatkosota 'välirauhoineen' muodostavat sota-ajan jatkumon nimeltään Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-1944.
Sananselittäjät vääntelevät termejä: "Sisällissota sanana peilaa myös ulkovaltojen vahvaa läsnäoloa vuoden 1918 tapahtumissa." - Joopa! Entä Suomen 1918 'lähtökohtasota', 'perustussota' tai 'osajakosota', prof. Rantala? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248874-e...
Oikea nimi löytyi: Punavalkosota 1918!
Lyhyt ja osuva helposti ymmärrettävä sodannimi, joka kattavan kuvaavana ja objektiivisena myös luontevan intuitiivis-käsitteellisesti kiinnittää tapahtuman oikeaan historiakontekstiin, mitä taas yleistermiksi missä ja koska tahansa miellettävä sana 'sisällissota' ei tee eikä 'kansalaissota' liioin. Ks http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p...
Miksei "valkopesusota 1918"?
Nolottaahan Tapio sinua tuo huippuargumenttisi edes ihan vähän, aikuisten ihanvähän?
Sitä emme kukaan kiellä etteikö setä Stalin lahjoittanut Suomelle itsenäisyyttä tammikuussa 1918, mutta motiivi oli varmaan yhtä kiero kuin Leninillä joku päivä aiemmin, ks. Veikko H:n blogiVenäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24904...
Tampereen pressatentissä ehdokkaat ottivat kantaa sisällissodan nimikysymykseen ja saivat mitäänsanomattomina ja uuttaluomattomina asiallista palautettakin kansan asiantuntevammilta riveiltä, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249077-k...
Vaaliliitto Väyrynen&Kreml: "Venäjällä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vallata Krim!"- Paavo V. kertoi julistuksen MTV:n Huomenta Suomessa kirjaimellisesti V. Putinin tunnetun sanelun mukaan. Kv. vaaliliiton Suomen presidentinvaaleissa synnytti 'kansojen yhteinen tahto', ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249277-v...
Mitä mieltä olette, pitäisikö Suomi-neidon nykyisessä kv. tilanteessa hakea lähestymiskieltoa, vaikkapa diplomaattisesti kaikkia ilmansuuntia vastaan, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249339-s...
Yrjö Rautio puhuu paljolti asiaa-kin Hesarin kolumnissa. 'Vapaussota', 'vallankumous' ja 'luokkasota' ovat vain yksiä näkökulmia vuoden 1918 sotaamme, ja voivat sodan niminä provosoida kärjistyksiä...> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249382-y...
J. Kostiaisen blogin Rauha sisällissotaan vuonna 2018 kommentti
eeppisen 'sadan vuoden yksinäisyyden' lopettamisesta kukin omissa näkökulmapoteroissaan herättää ajatuksia >
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249...
Vallankumousta ajanut Työmies-lehti ilmestyy tänään sovinnon eleenä ja YLE järjesti verkkohäppeningin, jossa vastaajina olivat filosofian tohtorit Sami Suodenjoki ja Marko Tikka Tampereen yliopiston historian oppiaineesta. Kello 11.30–13.00 käydyn verkkokeskustelun ehkä keskeisin lopputoteamus oli kaiketi... http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249775-v...
Verkkouutiset julkaisi vuoden 1918 Vallankumousjulistuksen Suomen kansalle. Se on yllättävän vähän aiemmin nähty dokumentti, kansalaisille annettu julistus vallankumouksen alkamisesta Suomessa tasan sata vuotta sitten> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249819-y...
Puna-kaartit, oman aikansa ISIS - radikalisoituminen 1918 on annettu anteeksi. Vaikka rintamalinjoja yhäkin vedetään joskus jopa kevyesti pelipoliittisin motiivein, olemme oppineet kansakuntana läksymme. Onneksi sisäiseen retoriikkaamme ei enää näytä olevan luvassa samaan tapaan radikalisoituneita ääriainesjulistuksia kuin...> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249911-p...
Loistava blogi Alpo Rusilta! Ajatukset monimutkaisine asetelmineenkin on ilmaistu niin selväsanaisesti, että ne ymmärtää heti, ja myös johtopäätöksiin on luontevaa yhtyä taustojen ja syysuhteiden selvitessä kunkin kontekstin valossa.
- Samalla kun toivomme Niinistön todella tietävän mitä tekee antaessaan kansalle vihjeenomaisen mutta vakuuttavan oletustiedon ns. Nato-option olemassaolosta aikuisten oikeastikin ns. tosipaikan tullen, kiinnittäisin huomion erääseen pidemmänlinjan kansalliseen kysymykseen.
- Virkkeesi "toisaalta me kaikki - myös presidentti - jätämme aina jonain päivänä työmme kesken", tuo mieleen myös yhdistää ajatus toisen virkkeesi sanoihin "Suomen kansainvälinen asema vahvistui, mikä oli seurausta myös J. V. Stalinin kuolemasta 1953 ja sen jälkeen alkaneesta ”suojasäästä"'. - Milloin hamassa lähitulevaisuudessa näkisitte ajan olevan ehkä otollinen tunnustella jollain tasolla (ensin virallisen idänpolitiikan kulissien takana) mahdollisen/todennäköisen Putinin-jälkeisen kauden mukanaan tuoman 'suojasään' oloissa myös presdentti Kekkosenkin vielä jollain n:nnellä virkakaudellaan ylläpitämää K...> http://alporusi2014.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25002...
Sauli Väinämö kampanjansa loppumetreillä oivalsi aikuisten oikein, ettei kansa sittenkään kaipaa sisäpoliittista saati eettismoraalista unilukkaria ohi toimivaltansa. Kaipaamme ulkopolitiikan Johtajaa perustelemaan ja tekemään vaikeat päätökset puolestamme, niin kuin tehtävänkuvaankin kuuluu. Se kun on monimielisille kansanjoukoille oikeastikin turhan hankalaa varsinkin viimeaikaisten reaalisiperioiden uudelleenlämmiteltyjen geopolitiikkaoppituntien valossa. Jonkun on otettava vastuu. Jossain vaiheessahan väistämättä jonkun on vietävä myös niitä ikuisuuskysymyksiä ratkaisuunsa, hyvän sään aikaan. Nyt Saulia eivät rajoita enää jatkomahdollisuudet seuraavalle virkakaudelle gallupkehityksineen. Meillä kaksi kautta tarkoittaa kaksi kautta (2, två, two, dva). Pystyynnostettu äärettömän merkki (8) äänestyslipussamme tarkoitti, että Sauli Väinämö saa vaikeat asiat pohtia ja ratk... http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-e...
Niinistölle langenneet vastuu ja paineet eivät ole vähäiset, mutta olemme uskoneet ne hänen kantaakseen toistamiseen, myös ratkaisevammalle jatkokaudelle. Suomi-neidolla on aina ollut ihmeteltävän menestyksekäs perinne selviytyä, välttää, kiertää, tarttua tilaisuuteen ja yllättääkin. Aina se on tehty niin vähäeleisesti ja provosoimatta kuin suinkin. Pakollisesta ja välttämättömästä pahastakin on onnistuttu työstämään jopa kadehdittua minimihyvää. Suurin potentiaalinen tragedia on aina väistetty, mutta myös tarjoutuviin mahdollisuuksiin on tartuttu luovastikin. Autonomian ajasta hyödyimme kansakunnaksi kasvamalla ja näin torjuimme sortovuosien karikot. Itsenäistymisvuosien 1917-20 uskallus ja rohkeus ilmeni myös keskinäisenä verisenä hajaantumisena, mutta jo muutaman vuoden kuluttua sai punavalkosodan hävinnyt osapuoli koota hallituksen. Ja 1930-luvun alkuvuosiin tultaessa olimme turvanneet demokratian ääriaineksilta kieltämällä sekä kommunistipuolueen että Lapuan liikkeen, mikä loi yhteishenkeä selvitä tulevasta - Risto Ryti ei ollut ainut tiukan paikan tullen luovasti ja uhrautuvasti toiminut Suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939-45 jälkiselvittelyineenkin.
YYA-kausi merkitsi Suomi-neidolle monenlaista nöyryytystä, mutta myös rusinoiden noukkimista pakkopullasta. Valitettavasti vain pallopullaa jatkettiin yliajalle vapaaehtoisesti jopa poikkeusmenettelyin vielä koko bilateraalisen liturgiapakon ja sen perustana olleen vastakkainasettelun poistuttua. Sellainen ei saa uusiutua pelkästään vanhaan kekkoskaavaan pysähtyneisyyden vuoksi, vaikka tuota lukkarinrakkautta suosittaisiinkin "rajatylittävänä kv. rauhantyönä".
"Suomesta salakuljetettu pakoteruokaerä tuhottiin tv-kameroiden edessä Sortavalan kaatopaikalla."
> https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005549432.html
- Putinistit, tulkaa hakemaan hliebuskan päälle oltermannia!!
- Sortavala ja koko Viipurin lääni vapaaksi putininneuvostovallasta!
Onko Suomi varautunut Venäjän kaatumiseen? kysyy Pasi Majuri, ks.
http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250302-...
Liettua 100! Baltian maiden uusitsenäisyyspyrkimyksiin virallisella tasolla nihkeästi suhtautunut presidentti Koivisto moitiskeli lehdistöämme neuvostovastaisuudesta, kun Vilnan verilöylystä 1991 oli julkaistu peräti 'värikuvia'. Suomi liputtaa tänään Liettuan itsenäisyyden satavuotispäivän kunniaksi, ja samaten liputamme myös Latvian ja Viron itsenäisyyspäivinä. Valtiovalta ei aina ole ollut yhtä innokas muistamaan meitä vähemmän onnekkaita pieniä lähinaapureitamme, mutta nyt fundeeraamme avoimemmin. Kansalaiset voivat juhlistaa naapuriemme tärkeimpiä merkkipäiviä myös yksityisesti, samoin media>
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251010-o...
On kunnianvastaista ja arvotonta vedota "sopimukseen", joka on aikaansaatu väkivalloin ja uhkaillen - ks. tarkemmin Jukka Seppisen ansiokkaan blogin kommenttiosuus http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251254-j...
Sauli Niinistön rinnassa "suur-Suomi"-merkki! Se näkyy oheisessa tv-kuvakaappauksessa presidentin puheen silmiinpistävänä lisätehosteena. Tyylikästä viestintää lähellä sydäntä, vaiko ei...
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251301-s...
Naistenpäivä ja Suomi-neidon rekisteröimätön liittosuhde 2018: Ikinuori sydänkäpysemme voisi jo itsenäisyytensä ajan sadannen naistenpäivän kunniaksi todeta olevansa kypsä ja oikeutettu ihan itsellisesti päättämään myös mahdollisesta l..> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251970-n...
Koulukartta 1940: vihollisen miehittämiksi joutuneet etnisesti puhdistetut alueet merkittiin hiusviivalla talvisodan jälkeen...>
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252190-k...
- No mutta! Saako edes aprillipilassa rienata Pääsiäisen viattominta nykyuhria näin: Putin varoitti uusn... http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253192-p...
Mauno Koiviston hautamuistomerkki ja Zen kintsugi-symboliarvo: Onko rikottu ja paikkailtu kartta arvokkaampi kuin luomu? > http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253592-m...
Presidentti on Kroatiassa ja maan tv haastatteli Halosta Karjala-kysymyksestä. Osaako joku täällä kroatiaa? Mitä se sanoo: http://vijesti.hrt.hr/438393/karelija-oziljak-u-fi...
Presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnitellut taitelija kertoi odottavansa kansalaispalautetta avoimin mielin: "Mielenkiintoista kuulla, minkälaisia ajatuksia se herättää." - Tämä keskustelunavaus kirvoitti myös kilpailunjälkeisen, voittajateosta olennaisin tavoin kintsugi-näköissekatekniikalla täydentävän monumenttiehdotuksen 'numero 139'
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253775-p...
Kommentoi 42 kommenttia