Pointteja ytimistä

Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 - 14.10.1920 kuvasto

  • Kuva 1. Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, Ohto Manninen (toim.) - Suomen itsenäistymispäivät sijoittuvat ajanjaksolle 1917-20, minkä olisi hyvä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä
    Kuva 1. Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, Ohto Manninen (toim.) - Suomen itsenäistymispäivät sijoittuvat ajanjaksolle 1917-20, minkä olisi hyvä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä
  • Kuva 2. Ns. 'teloituskolikko' esitti rankaisijaosapuolen ylimielisen julmana/kyynisenä, mikä todettiin kansalaissodan aloittanutta osapuolta yksipuolisesti martyrisoivaksi ja voittanutta osapuolta ylisyyllistäväksi - epätasapainoinen lavastusasetelma vuodelta 1918 oli kelvoton kuvaamaan kattavasti itsenäisyyden ajan alkuvuosia.
    Kuva 2. Ns. 'teloituskolikko' esitti rankaisijaosapuolen ylimielisen julmana/kyynisenä, mikä todettiin kansalaissodan aloittanutta osapuolta yksipuolisesti martyrisoivaksi ja voittanutta osapuolta ylisyyllistäväksi - epätasapainoinen lavastusasetelma vuodelta 1918 oli kelvoton kuvaamaan kattavasti itsenäisyyden ajan alkuvuosia.
  • Kuva 3. Ns. neutraali kompromissi: kahden euron karttakolikko esittää Suomea, jonka valtionrajat tulivat kansalaisten tietoisuuteen aikaisintaan vuonna 1944 ja virallisemmin vasta vuoden 1947 Pariisin suurvaltasopimuksen yhteydessä. Itsenäistymisvuosia ja 100-vuotishistorian kuvastoa ei löydy - ehkä YYA-nostalgiaa?
    Kuva 3. Ns. neutraali kompromissi: kahden euron karttakolikko esittää Suomea, jonka valtionrajat tulivat kansalaisten tietoisuuteen aikaisintaan vuonna 1944 ja virallisemmin vasta vuoden 1947 Pariisin suurvaltasopimuksen yhteydessä. Itsenäistymisvuosia ja 100-vuotishistorian kuvastoa ei löydy - ehkä YYA-nostalgiaa?
  • Kuva 4. Marraskuussa julkistettu itsenäisyyspäiväksi lyötävä 20 euron juhlaraha. - Mitä maan tasalle purettu Heimolan talo edustaa Suomi100-narratiivissa ja konnotatiivisissa mielikuvissa...
    Kuva 4. Marraskuussa julkistettu itsenäisyyspäiväksi lyötävä 20 euron juhlaraha. - Mitä maan tasalle purettu Heimolan talo edustaa Suomi100-narratiivissa ja konnotatiivisissa mielikuvissa...
  • Kuva 5. Kansalaistoimikunnan lokakuussa 2017 julkistamassa täydentävässä juhlakolikkoluonnoksessa esitetty kuva Suomi-neidosta Tarton rauhan 1920 rajojen mukaisessa luomuasussaan kokoaa yhteen näkyville itsenäistymisen vuosien 1917-1920 muotoutumisprosessin lopputuleman.
    Kuva 5. Kansalaistoimikunnan lokakuussa 2017 julkistamassa täydentävässä juhlakolikkoluonnoksessa esitetty kuva Suomi-neidosta Tarton rauhan 1920 rajojen mukaisessa luomuasussaan kokoaa yhteen näkyville itsenäistymisen vuosien 1917-1920 muotoutumisprosessin lopputuleman.
  • Kuva 6. Mm. Rahapajan tuotannossa olleissa Alkuperäinen Suomineito -hopeapinsseissä ja riipuksissa (markkinoija Viestihopeat.fi) on myös luomurajat.
    Kuva 6. Mm. Rahapajan tuotannossa olleissa Alkuperäinen Suomineito -hopeapinsseissä ja riipuksissa (markkinoija Viestihopeat.fi) on myös luomurajat.

Historioitsija Ohto Mannisen toimittama suurteos* tukee Suomi100-juhlavuoden viimeisellä neljänneksellä mm. Timo Laanisen** keskusteluun nostamaa ajatusta maamme itsenäistymisestä joulukuun kuudennen päivän julistusta pidempiaikaisena monivaiheisena prosessina. Itsenäisyytemme, valtiomuotomme ja valtiomme muoto kartalla eivät suinkaan olleet itsestäänselvyyksiä, kun punamatruusit seurasivat Leninin kapinakutsua: "Eduskunnan pöytäkirjoista voi vieläkin aistia, miten vallankumouksen uhka leijui ilmassa..." - Timo Laaninen 

"Lenin yllytti Suomen työväkeä kaappaamaan vallan... 14. marraskuuta julistettiin yleislakko... – Se ei kuitenkaan ollut lakko sanan varsinaisessa merkityksessä vaan aseellinen kapina ja kansannousu, työväenjohtaja Tokoi kirjoitti myöhemmin." - Ilta-Sanomat  - Itse lisäisin vielä huomion, että Suomessa bolsevikkien ensimmäinen murhauhri 7.11.1917 oli Alfred Kordelin, muttei suinkaan viimeinen. Lenin esti tosiasiallista itsenäistymistämme vielä pitkään. 

Vasta verisen kansalaissodan ja rajankäyntiepäselvyyksien jälkeen kahdella ilmansuunnalla viimein lokakuussa 1920 meillä oli koossa kaikki uuden itsenäisen valtion tunnusmerkit: tasavaltainen hallitusmuoto, jonka val­ti­on­hoi­ta­ja Man­ner­heim vah­vis­ti, demokraattisesti käydyt vaalimme, valtiolippumme, laillisesti valittu presidentimme - ja ennen kaikkea itä- ja länsinaapurimaiden kanssa rauhanomaisesti J.K. Paasikiven johdolla neuvotellut kansainvälisesti hyväksytyt valtionrajamme.

Suomesta ei tullut kuningaskuntaa muiden pohjoismaiden tavoin, eikä Lenin-liiton ajamaa 'Suomen sosialistista työväentasavaltaa'. Ensimmäiset tasavallan presidentin järjestämät itsenäisyyspäiväjuhlat vietettiin vuonna 1919 päiväkahvitilaisuutena, ja ensimmäinen iltajuhlavastaanotto kättelyineen ja tansseineen pidettiin vuonna 1922. Vuoden 1920 rauhanrajat vahvistettiin vielä vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksessa Neuvostoliiton kanssa. Kansalaisten arvostama Linnan juhlat -instituutio jatkuu vieläkin ja ansaitsee nyt Suomi100-juhlavuotena erityisen tarkastelun muun muassa kesällä ja loppusyksystä käydyn juhlarahakeskustelun vuoksi. 

- Mitkä kuvastot ja narratiivit ovat juhlarahaan sopivia ilmentämään ketään loukkaamatta valtiomme ja kansakunnan itsenäistymisvaiheiden juhlatuntemuksia - samalla olematta ristiriidassa itsenäistymisvuosiemme 1917-20 historiallisten tapahtumien ja niiden kv. kontekstien ja geopolitiikkakuvioiden faktojen kanssa? Vaihtoehtoja*** on esitetty useampiakin, katsotaan yllä nähtäviä kuvia yksi kerrallaan.

Kuva 2. Ns. 'teloituskolikko' todettiin kesän 2017 keskusteluissa kansalaissodan aloittanutta osapuolta yksipuolisesti martyrisoivaksi ja voittanutta osapuolta syyllistäväksi. Toki se ulkovallan aseistamaa kapinasotaa ikään kuin normalisoivana tai peräti ihannoivana nähtynä sitä olikin, siinä missä ylimitoitettua rangaistuskierrettä korostavanakin. Jotkut olivat näkevinään teloituskuvituksessa jopa rankaisuryhmään samastuvaa julmaa väkivaltaista ylimielisyyttä. Kaiken kaikkiaan tuon yhden historiahetken epätasapainoinen lavastusasetelma vuodelta 1918 oli kelvoton kuvaamaan kattavasti väitetysti itsenäisyyden ajan alkuvuosia. 

Kuva 3. Ns. neutraaliksi kompromissiksi toteutettu kahden euron karttakolikko esittää kuva-aiheellaan Suomea, jonka valtionrajat tulivat kansalaisten tietoisuuteen aikaisintaan vuonna 1944 ja virallisemmin vasta vuoden 1947 Pariisin suurvaltasopimuksen yhteydessä. Itsenäistymisemme vuosia ja 100-vuotishistoriamme kuvastoa ei tuosta esityksestä löydy. Ehkä YYA-nostalgian painotusta?

- Se ei tosin ole lainkaan mielekäs ja itsenäistymishistorian kannalta keskeinen (eikä YYA-kauden enää jälkeen pakollinen) juhlimisen syy, että vapaussodassa hävinnyt vierasmaalaisosapuoli lähti natsi-Saksan kanssa solmimansa Molotov-Ribbentrop-liittosopimuksen nojalla rajarevanssiin aloittaen hyökkäyssodan Suomea vastaan marraskuussa 1939 ja sen jäätyä tulokseltaan vaillinaiseksi uudelleen kesäkuussa 1941, ja että joukkoahdistelun jälkeen Suomi-neito pakkosilvottiin ja luvatta amputoitiin 1947.

Kuva 4. Marraskuussa julkistettu itsenäisyyspäiväksi lyötävä 20 euron juhlaraha on myös ns. teloituskolikon suunnittelijan käsialaa. Ns. Heimolantalo-kolikossa esitetyt kuvat itsenäisyysjulistuksen tekstistä ja sittemmin puretusta nykyistä edeltäneestä eduskuntatalosta ovat nekin liiaksi yhteen hetkeen fokusoivia. Suomen itsenäistymispäivät sijoittuvat ajanjaksolle 1917-20, minkä olisi hyvä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä. Mitä YYA-Suomessa maan tasalle purettu talo tarkkaan ottaen edustaa Suomi100-narratiivissa ja konnotatiivisissa mielikuvissa, voisi kysyä... 

Kuva 5. Kansalaistoimikunnan lokakuussa 2017 julkistamassa täydentävässä juhlakolikkoluonnoksessa esitetty kuva Suomi-neidosta Tarton rauhan 1920 rajojen mukaisessa luomuasussaan sitä vastoin kokoaa yhteen näkyville itsenäistymisen vuosien 1917-1920 muotoutumisprosessin lopputuleman. Nuo valtiomme alkuperäiset rajathan vahvistettiin vielä vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksessa Neuvostoliiton kanssa ja olivat sittemmin virallisesti voimassa vielä vuoteen 1947, joten karttavalinta on itsenäistymisvuosia laajemminkin historiaamme edustava oikeudellisesta näkökulmasta puhumattakaan. 

(Kuva 6. Rahapaja on ollut yksi Alkuperäinen Suomineito -hopeapinssien ja riipusten sopimusvalmistaja [markkinoija Viestihopeat.fi], joten sillä on kokemusta luomurajojemme stanssauksesta ja niin halutessaan myös juhlarahatuotantoon tarvittavaa tietoutta.)
 


*  Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, osat 1-3 (päätoimittaja Ohto Manninen) 
- Kolmiosainen teossarja julkaistiin Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna Neuvostoliiton hajottua. VAPK-kustannus 1992-1993.
Osa 1. Irti Venäjästä, 486 sivua
Osa 2. Taistelu vallasta, 782 sivua
Osa 3. Katse tulevaisuuteen, 550 sivua

** Timo Laaninen muistuttaa kohuesseessään: "Sata vuotta sitten Suomessa oli tapahtua sosialistinen vallankumous

*** 'teloituskolikosta' ks. Saako Suomi 100 -juhlakuvasto lyödä mynttiä 'lahtarit aloitti!' -narratiivilla?

*** kartta-2-euroisesta ks. - Taas juhlarahamoka, Suomen Pankki /Rahapaja!

*** Heimolantalo-kolikosta ks. Itsenäisyyspäivän Suomi100-juhlaraha 'teloituskolikon' suunnittelijan käsialaa 

*** Suomi100-juhlarahasarjan täydennysteema: Tarton rauhan 1920 rajat  

Lue myös: 
Tuntematon sotilas puolusti Suomen luomurajoja, NL aloitti talvi- ja jatkosodan 
Suomi100-teemakeskustelun aihepiirilinkkejä ja karttoja-1921-42  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Itsenäisyys ei tosiaankaan tullut julistamalla yhdessä päivässä, vaan rankan prosessin jälkeen 1917-20. Lenin ja Stalin panivat pitkään vastaan ja suostuivat rauhaan ja rajasopimukseen lopulta 1920. (Stalin tosin hautoi revanssia 1930-luvulle asti ja lähti anschluss-sotaan marraskuussa 1939 ja sen osin epäonnistuttua Suomen loppuunvaltaussotaan kesäkuussa 1941).

Suomen itsenäistymispäivät ajoittuivat ajanjaksolle 6.12.1917 - 14.10.1920, minkä olisi hyvä näkyä myös SUOMI 100 -juhlarahoissa, -mitaleissa ja -merkeissä. Rahapaja on ollut yksi Alkuperäinen Suomineito -hopeapinssien ja riipusten (blogin kuva 6) sopimusvalmistaja, joten sillä on kokemusta luomurajojemme stanssauksesta ja niin halutessaan myös juhlarahatuotantoon tarvittavaa tietoutta.