Suomi100-juhlarahasarjan täydennysteema: Tarton rauhan 1920 rajat
Itsenäisyyden juhlavuoden 2017 ja Tarton rauhan vuosipäivän 14.10. kunniaksi vastikään julkaistun täydentävän kolikkoluonnoksen kuvapuoli esittää Suomea yhtä selkeällä tekniikalla kuin Suomen Pankin kesällä lanseeraama kaksieuroinen. Suomi-neidon juhla-asuksi on kuitenkin nyt valittu itsenäisen maamme ensimmäiset kansainvälisesti hyväksytyt, Tarton rauhan 1920 mukaiset luomurajat, jotka neuvoteltiin J.K. Paasikiven johdolla rauhanomaisesti Neuvosto-Venäjän kanssa Kansainliiton ja myös Ruotsin vahvistaessa tuloksen paitsi itärajan myös Ahvenanmaan osalta.
"Näita itsenäisen Suomineidon luomurajoja tuntematon sotilas ja muut veteraanimme puolustivat suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939 - 44", kommentoi täydentävän #Suomi100-kolikkoluonnoksen suunnitellut kansalaistoimikunta. Se perustelee Tarton rauhan 1920 rajojen näkymistä juhlarahassa historianäkökohtien muistamisen ja esilläpidon tarpeella viritellen aiheesta avointa keskustelua tuoreessa julkistustwiitissään: https://twitter.com/ViestihopeatFi/status/918438580615249920
"Onneksi emme sentään tänä vuonna vietä Suomi100-juhlavuoden sijaan 1.12.1939 perustetun Stalinin-Hitlerin-Kuusisen puna-Suur-Suomen 78-vuotisjuhlia, saati 1.3.1918 julistetun Leninin-Gyllingin-Tokoin 'työväentasavallan' 99-vuotisjuhlia!" kansalaistoimikunta jatkaa perustelujaan muotoiluratkaisulleen. (Ks. aihepiirilinkit* alla.) Virallisten juhlavuositoimijoiden suuntaan heitetään kriittinenkin huomio:
"Suomen Pankin 2 € -kolikossa nähtävä Suomineito esittää vasta 1947 virallistettuja rajomme, joten se ei ole itsestäänselvyys viitattaessa juhlarahalla nimenomaan itsenäistymisen vuosiin 1917 alkaen. Valvontakomission ja YYAn aikoihin torsokartta viittaa kylläkin ilmiselvästi. Tarton rauha 1920 ja Paasikivikin olisivat muuten ansainneet laillisten rajojemme määrittelyurakasta myös virallisen liputuspäivän. Se ehdittäisiin määrätä vielä Suomi100 -juhlavuonna alkamaan ennen luomumuotojemme virallistamisen 100-vuotisjuhlavuotta 2020".
- Itsenäisen Suomen ensimmäinen ja ainut rauhanomaisesti neuvoteltu rajasopimus on tosiaan Tarton rauha 1920. Rajoista oli 1917-20 erimielisyyttä sekä Ruotsin että Neuvosto-Venäjän kanssa. Kansainliiton siunauksella sovittiin, että Ahvenanmaa ja Petsamo kuuluvat Suomeen ja Repola ja Porajärvi Neuvosto-Venäjään. Viipurin läänistä eli Karjalastamme ei tarvinnut neuvotellakaan enempää kuin Helsingistä tai Turusta, miksi olisi? - Ruotsi on pitänyt kiinni näistä 1920 sovituista rajoista, Venäjä ei, vaikka hyökkäämättömyyssopimuksessa 1932 itärajamme vielä erikseen vahvistettiin 'ikuiseksi'. Toki siis alkuperäisiä luomurajojamme on paikallaan muistaa myös Suomi100 -juhlarahassa ihan julkisesti, eikä vain itse kukin lähellä sydäntä pinssein ja riipuksin.
Monelta on ehkä jäänyt huomaamatta esimerkiksi se, että jo ennen Suomen itsenäisyysjulistusta venäläiset sotilaat käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa, samana päivänä kuin Talvipalatsi vallattiin Pietarissa venäläisten tuolloisen ajanlaskun mukaan meidän 7. marraskuuta. - Itsenäistä Suomea on sen jälkeen yritetty liittää itänaapuriin aseellisesti kahdellakin eri nimellä.
1. Nimeä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti 1.3.1918 sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys 'Suomen tasavalta'. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä. ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta.
2. "Suomen Kansanvaltainen Tasavalta" oli se valtio, jonka 1939 perustivat Kremlin yhteistyöpunikit. He myös ihan virallisesti puuhasivat suur-Suomea presidentiksi valitun O.W. Kuusinen-Quislingin johdolla (ja tuolloinhan Stalinin Neuvostoliitto oli muuten sotilasliitossa Hitlerin Saksan kanssa).
*AIHEPIIRILINKKEJÄ JA TAUSTAA Suomi 100 -teemakeskustelulle
Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917
Venäläismatruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa
Lenin julisti 1.3.1918 "Suomen työväentasavallan" ja masinoi kansalaissodan
Tarton rauha / Treaty of Tartu 1920
Тартуский мирный договор между РСФСР и Финляндией 1920 года
Tv-elokuva Tarton rauhanneuvotteluista 1920 Yle Areenassa
Suomen ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus 1932
Voiton päivän paraati syksyllä 1939 - Hitler-Stalin-yleisinternatsionaali
Совместный парад вермахта и РККА в Бресте
Mainilan laukaukset 26.11.1939
Kalastajasaarennon pienet vihreät miehet 28.11.1939
Stalin aloitti sodan ja julisti suur-Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan 1939
Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939 - 1944
- lain mukaisessa sotatilassa yhtäjaksoisesti 30.11.1939 - 26.9.1947
- matkustajakone Kalevan pudotus välirauhakesänä 1940
420 000 maansisäistä pakolaista - edes rauhannobelisti Ahtisaarella ei vieläkään kotiinpaluuoikeutta!
Suomineidon kipeät leikkaukset/amputaatio 1940 - 47
vrt. Kuusisen/Stalinin Suur-Suomi 1939 - 1991?
Neuvostopartisaanien tyypillisiä sankaritekoja
Kenraali Adolf Ehrnrooth 2003: "Oikeat rajat pitäisi palauttaa"
Yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ennen Molotov - Ribbentrop -liittouman joukkoahdistelua, pakkosilvontaa ja kipeitä amputointeja karttakuvineen ja taustalinkkeineen: http://Viestihopeat.fi/karttoja-1921-42
Lue myös:
Suomi 100 -liputus rehabilitoimaan Paasikiven kirkkain rauhanneuvotteluhelmi
Virallinen epävirallinen Suomi 100 v -kansanjuhlaraha, luonnos 2.0
Paskimmat ja oivaltavimmat Suomi 100 -tuotteet?
Kommentoi