Pointteja ytimistä

Luomumuotojen ylistys ja tosiuhkea Suomi-neito talvisodan vaihtoehtona

  • Mainospropagandan tuotelupaus: suur-Suomineito, jos...
    Mainospropagandan tuotelupaus: suur-Suomineito, jos...
  • ennen kipeitä leikkauksia: luomumuotoinen Suomi-neito
    ennen kipeitä leikkauksia: luomumuotoinen Suomi-neito
  • joukkoahdistelun jälkeen: puoliamputoitu torso, jonka itäalueita vihollinen miehitti
    joukkoahdistelun jälkeen: puoliamputoitu torso, jonka itäalueita vihollinen miehitti

'Juhlistaakseni' asianmukaisella arvokkuudella tänään  30.11. 'vietettävää' talvisodan alkamisen vuosipäivää julkaisen kulttuuripläjäyksenä uuskansanrunouden moderninjälkeisen helmen luomumuotojen ylistys sekä kolme kuvaa Suomi-neidosta tyyliin ennen ja jälkeen ja entä jos

1.  entä jos -kuva lupaillusta Suur-Suomi-neidosta terveenpunakassa uhossa...
2.  ennen-kuva alkuperäisestä Suomi-neidosta ilman rihmankiertämää ennen kipeitä leikkauksia 
3.  torsokuva joukkoahdistelun ja puoliamputoinnin jälkeen.

 

RUNO SUOMI-NEIDON LUOMUMUODOILLE

(trad. 2002)

Neito kerran ryöstettiin
kaksin* maahan kaadettiin 

Neitonen puolusti itseään
roistot pian tappeli keskenään.

Mitäpä auttoi maailman huoli?
Meni laukku, hiha, hameen paras puoli.

Nousiko neito ja käräjille heräs,
asuaan ja mainettaan takaisin peräs 
kun maahan poljettuna omaansa keräs? 

Silminnäkijät nääs kuorossa huus:
Pidät henkikultas, kun pidät suus!

Kuolihan konna, ja eilen se toinenkin.
Jatkaaks' nyt rikosta uudempi moinenkin?

Kuka nyt suojelurahoja jaksaa
monessa polvessa mafialle maksaa!

Vaan ajat muuttuu ja paranee,
pää pois pensaasta rohkenee,
selänkin kyyry oikenee?

Huomenna löytyy se puuttuva vaate
kun palaa mieliin suoruuden aate
nousee arvostus aidon ja uuden,
vilpittömän naapuruuden! 


*) ks. fi.wikipedia.org/wiki/Molotov-Ribbentrop-sopimus 

 

UHKEA SUUR-SUOMINEITO, JOKA OLISI SAATU TALVISODASTA KIELTÄYTYMÄLLÄ

Todellakin. Entä jos suomalaiset olisivatkin talvisodan alkupäivinä sanoneet jyrkän ein sodalle ja vastanneet kieltävästi Rytin ja Mannerheimin kutsuun tarttua aseisiin (joita ei kaiken järjen mukaan edes ollut tulokselliseen ja turvalliseen sodankäyntiin riittävästi, vaikka kaikki aurat olisi sellaisiksi taottu)?

Paljolta pahalta olisi vältytty, mutta eräät kansakunnan elintilan laajennuksista haaveilleet olisivat saaneet jättipotin: pienimuotoinen diplomaattinen joustaminen itänaapurimme senhetkisille intresseille olisi poikinut vastavuoroisesti monikymmenkertaiset hulppeat lisäalueet  Itä-Karjalasta. 

HS Nyt kertoi 2014: Pääministeri Otto Wille Kuusinen ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov allekirjoittivat 3. joulukuuta 1939 sopimuksen "keskinäisestä avunannosta ja ystävyydestä". Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto luovutti Neuvosto-Karjalan alueet, ja Suomi puolestaan luovutti vaihtokaupassa Neuvostoliitolle alueen Karjalan kannakselta Leningradin pohjoispuolelta. Siellä raja vedettiin Koiviston (Primorskin)* kaupungista Laatokka-järveen. Tarkkoja rajoja ei kerrottu, ja myöhemminkin niihin on viitattu pääpiirteisesti. Sota-arkistosta löytynyt "Suomen kansantasavallan" kartta kuitenkin todistaa, että Molotov ja Kuusinen olivat sopineet uusista rajoista hyvinkin tarkasti. Kartta painettiin ilmeisesti heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen joulukuussa 1939. Se kertoo, minkä kokoinen Suomen kansantasavallasta olisi tullut, jos puna-armeija olisi päässyt Helsinkiin parissa viikossa, kuten Moskovassa suunniteltiin.

Tuossa HS Nyt -artikkelissa on julkaistu Sota-arkistosta 2013 löytynyt kartta, joka esittelee vuonna 1939 kaavailtua sosialistista suur-Suomea. Neuvostoliittolais-saksalaisen hankesuunnitelman (Molotov-Ribbentrop) viitoittama Terijoen hallituksen ja presidentti O.W. Kuusisen johtama Suomineito ei onneksi toteutunut kokonaan, mutta Viipurin lääni, Petsamo ja itäinen Salla tunnetusti menetettiin 1939-47 itänaapurille ainakin toistaiseksi.

*)   HS-artikkelissa sulkuihin merkitty sana 'Primorsk' Koiviston kaupungin nimenä on jälkeenpäin tehty lisäys eikä voi perustua sopimustekstiin, koska Koivistolla ei tiedetä olleen venäjänkielistä nimeä ennen laitonta neuvostomiehitystä 1940-41 ja 1944-1947. Kaupungin venäjänkielinen nimi muutettiin Koivistosta Primorskiksi Venäjän SFNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön päätöksellä 1948. Yksi Viipurin 'vapauttajan' ja talvisodassa kuolleen Neuvostoliiton 'sankarin' nimi muuten oli Kuzma Vysotsk, mikä keksittiin sitten 1948 antaa uudeksi nimeksi Viipurin ulkosatamalle Uuraalle, ks.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuras#Ven.C3.A4j.C3.A4nkielinen_nimi

P.S.  Valvontakomissio esitti 13.3.1945 vaatimuksen, jonka mukaan Suomen viranomaisten oli luovutettava kaikki "Neuvostoliitolle kuuluvia" eli meiltä ryöstettyjä alueita koskevat mittakaavaltaan 1:400 000 olevat ja sitä tarkemmat kartat sekä niihin liittyvät mittaus- ym. oheisaineistot. Vaatimus ei perustunut rauhansopimukseen. Useita noita aiemmin kiellettyjä alkuperäisen Suomineidon karttoja (ja myös O.W. Kuusinen-Quislingin hallinnolle luvattu suur-Suomineito) on nyttemmin nähtävissä kohtuullisen suuriresoluutioisina digitalisointeina ao. linkkien takana. 

Psst!   Mitä muuten arvelette sen tosiseikan merkitsevän, että  heti talvisodan jälkeen 1940 julkaistussa korjatussa koulukartassa ns. luovutetut alueet jäivät uusien rajojen mukaan tarkkaan ottaen yhä Suomen puolelle​? Venäläisten miehittämät alueet on vain erotettu muusta Suomi-neidosta valtakunnanrajaa hennommalla viivoitusmerkinnällä. Siis Viipurin läänin, Hankoniemen ja itäisen Sallan alueet samoin kuin kartalle vain vaivoin mahtumaan saatu Petsamon pohjoisin kärki Kalastajasaarentokin esitettiin edelleen ikään kuin Suomen osina, niin kuin Tarton rauhassa 1920 oli neuvotteluteitse ja rauhanomaisesti sovittu.

Ajateltiinkohan muissakin piireissä kuin Karjalan ja Hangon ja Sallan pakolaisten katkerissa mielissä, ettei tilanne ehkä/toivottavasti jää pysyväksi? Ja miksi Suomen koulukartan 1940 perusteella Hankoniemen vuokra-alue mitä ilmeisimmin luettiin samaan kategoriaan kokonaan luovutettujen alueiden kanssa? Olikohan jotain päätelty senkin pohjalta, että Viron kaikessa ystävyydessä Neuvostoliitolle 1940 luovuttamat rauhaa tuovat tukikohdat eivät tosielämässä kauankaan olleet tarkasti Puna-armeijan valtaa rajaavia alueita, vaan sen nopeasti koko maahan laajentavia? Joka tapauksessa niin Hangon vuokralaiset kuin Viipurin läänimmekin miehitysväki valmistautuivat jo täyttä päätä tulevaan uuteen hyökkäykseen, ja mm. suomalainen siviilentokone Kaleva ammuttiin alas välirauhakesänä 1940. Suomineito olikin laillisessa sotatilassa yhtäjaksoisesti 1939-47 - ks. kartta 1940 ja lisäyleistietoutta: Korjattu koulukartta 1940 jätti Karjalan yhä Suomelle.  

Jotteivät totuudenjälkeisena aikanamme tosiasiat ja pravdat muutenkaan sekoittuisi keskenään ja niistä johdettavat johtopäätökset värittyisi, täältälöytyy myös vähän lisää yleistiedonhuoltoa koko kansalle Suomineidon alkuperäisestä luomuasusta ja 1920 rauhanomaisesti ikuisiksi sovittujen rajojen 'kehityksestä' 100-vuotisen itsenäisyyden ajalta, ks. Suomineito täyttää pian 100 vuotta - olemmekohan valmiit? 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset